maanantai 22. kesäkuuta 2015

...melkein hellettä...

En halua leuhkia, mutta en vain malta olla kehumatta ihanaa kesäsäätä. Koko Juhannuksen ajan lämmin  helli meitä  melkein hellerajoilla.  Ihanaa! Tänään on jo muutama pilven riekale taivaalla ja huomiseksi on luvassa sadetta, mutta tällaisesta vaihtelusta ei voi olla pahoillaan, päinvastoin.  Kasvit  tarvitsevat niin lämmintä kuin kosteuttakin.

Juhannuspäivät vietimme mökillä, siellä kun oli vielä tekemätöntä puuhaa ihan kylliksi....


 ..taloksi ei voi käydä ennen kuin poimii tuoreen kukkakimpun tuvan pöydälle.  Olo on heti kotoisa - eikä luonnon kukkia voita mikään.

 Lumipalloheisi vasta virittäytyy kukkaan, mutta tuo lime värityskin on  ihana. Viime talvi kohteli kaltoin näitä heisipensaita, toisen jouduin leikkaamaan keväällä  aivan lyhyeksi, mutta hyvin on kasvu lähtenyt käyntiin.

Mökin heinikoista löytyy aika ajoin yllätyksiä. Tämä ruskolilja on puskenut vartta muutamana kesänä, mistä lieneekään löytänyt tiensä ja alkunsa. Tänä kesänä näyttäisi kukkivan kahden varren voimin. Yritän varjella sitä kuin aarretta!!


Tarkoitukseni on siirtää  perennoita kotipihalta  mökin pihaan tämän suven  aikana, mutta  ehkä on parasta tehdä se puuha syksyllä.

Nyt on ollut kiihkeintä aikaa kasvimaalla. Vielä eilen istuttelin viimeisiä taimia maahan nuorison viime kesäisen kasvimaan jäätyä ilman kylvöksiä. Nyt sillä paikalla on annettu
kasvun mahdollisuus kahdelle lanttulajikkeelle - kymmenkunta tainta molempia - sekä viidelle kurttu- ja neljälletoista parsakaalille.  En  vaan voinut jättää maata käyttämättä kun taimia oli vielä jäljellä. Olihan tämä myöhäinen istutusaika, mutta koskaan ei voi tietää....
Laitoin harson taimien suojaksi, kasvupaikka on todella aurinkoinen ja eilen oli todella kuumaa. Jospa ne siitä... Taustalla olevan harson alla on hernettä. Ovat vielä hieman liian pieniä tuettaviksi, joten jätin  harson vielä päälle, etteivät linnut käy nokkimassa...
Vasemmassa reunassa näkyy hieman kasvimaatilkkua, jossa punajuuri, porkkana ja sipuli ovat hyvällä alulla rikkaruohojen ohella.
Pavut tuossa etureunassa eivät itäneet  - jälleen kerran sää meni liian kylmäksi silloin  kylvöjen jälkeen - joten harasin ja kylvin siihen nyt juhannuksena  naurista.
Kylvin tuhkaa nauriskylvökselle, etteivät kirpat niin herkästi kävisi nousevien taimien kimppuun.  Varhain keväällä käänsin kasvimaan reunasta pätkän  aikaista perunaa varten,
ja ihan hyvin näyttää uudismaa toimivan. Perunapenkkien viereen aloitin kääntää maata mansikkamaata varten.  Tarkoitukseni on kääntää vielä toinen mokoma lisää ja perata sitten juuret pois. Kesannoimalla tämän kesää tätä länttiä ja yhdistämällä ensi kesänä tuohon perunamaahan saan varmaan ihan oivallisen kokoisen mansikkamaan. Ainakin niin kuvittelen tässä vaiheessa.
Nyt tällä palstalla on kokoa n. aarin verran, mutta  kasvun varaa on vielä....
 toisella puolella pihaa on erillinen  n. 20 m2:n perunamaa  - uudismaata sekin - 
sekä viime kesän perunamaa n. 30 m2,  johon on istutettu ihan kuun alussa kaalit ja lantut.

Jätin harsot näidenkin suojaksi, etteivät ötökät niin vaivattomasti pääsisi kimppuun.

Minulle on jäänyt  päälle joku selittämätön maankääntövimma.  Mökillä maa on tosi hyvää  vaikkakin kivikkoista ja minusta on suuri häpeä jättää hyvä maa käyttämättä. Ainahan nyt jotain kasvatettavaa keksii.   Ainakin parsan  aion  vielä pelastaa paremmalle kasvupaikalle, joten  sille saan kääntää  melkoisen alueen.
Pysyypä mieli virkeänä ja kuntokin kohtuullisena!!!

Ainoa harmitus tuossa mökkielämässä on se, ettei siellä voi viettää koko kesää yhtä kyytiä.  Mies käy vielä eläkkeellä ollessaankin osa-aikatyössä ja onhan varsinainen elinpiiri kuitenkin täällä kaupungissa.  Mutta hyvä näinkin, molempi parempi!!! 

Enkä voi olla iloitsematta näistä kotipihani kasvateistakaan:
 tomaatintaimet olivat kurjia rääpäleitä kun istutin ne tuohon laatikkoon, mutta  taitavat  pikkuhiljaa virota,  pienissä mansikan taimissa on runsaasti kukkia,
 kesäkurpitsa kasvaa ja voi hyvin
  ja karviaispuskat ovat  tehneet runsaasti raakileita,
herkkuja on siis odotettavissa.

Punatähtiputki on puhkeamassa kukkaan,
punalatvakin on elossa mutta kaivannee  paremman kasvupaikan,
valamon ruusu puskee nuppuja
 ja jättilaukat kukkivat - vaivaisesti tosin, mutta kukkivat!


Kukinnan mentyä ohi niistä saa kuivateltua komeat kuivakukat!

Nyt aurinko onkin sopivasti pilvessä joten lähden leikkaamaan ruohoa!

 Nautitaan kesästä ja sen antimista!

- ievastiina

...lapsenlapsen otoksia..

..pihaltamme juhannusaattona ...
























Halit ja kiitos aina yhtä innokkaalle kameramiehelle - Joona 6 v !!!!

- ievastiina

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Juhannus on meillä herttainen...

Juhannusruusu ei ehtinyt menoon mukaan, mutta jotain valkoista sentään.

Oikein ihanaa Juhannuksen aikaa kaikille!

- ievastiina

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Linnun poikanen...

on aika suojattomassa tilassa, kun se putoaa pesästä lentokyvyttömänä raakileena.  Huomasin  eilisiltana pihan kukkapenkissä daalian lehden alla  kyyhöttävän pienen, märän hahmon, variksen poikasen. Luuli kai pitävänsä sadetta kasvin suojassa.  Kun hahmoa lähestyi, se lähti räpeltäen viipottamaan pakoon ja samalla emovarikset tekivät lähestyjää kohti lentohyökkäyksiä pahaäänisesti raakkuen.
No pienokainen pääsi pensasaidan suojiin ja vanhemmat jäivät päivystämään pihapetäjäämme. Tämän päivää poikanen on viettänyn  risukasan oksistossa naapuritalon pihamaalla vanhempiensa valvonnassa. Mutta vähän aikaa sitten kuvaan astui uusi vaaramomentti, täällä pitkin pihoja kuljeskeleva supikoira. (Näitä kulkijoita tuntuu  täällä olevan liikkeellä enemmänkin, kulkevat  pitkin pihoja kaksin ja kolmisin sen suurempaa kiirettä pitämättä). Nyt onkin hankala tilanne: jos  yrittää mennä pelastamaan variksen poikasta hyökkäävät  poikasen vanhemmat kohti ja jos hätistää supia niin se tulee sähisten kohti.   Pelastushalukkuudesta on kai luovuttava koska suojelija joutuu vetäytymään suojaan!  Epäreilua!

Sen sijaan eilinen vesisade tuntuu kovinkin reilulta - suorastaan lääkkeeltä - kasveja kohtaan monen kovatuulisen, maan pintaa kuivattaneen  päivän jälkeen. Samalla ilmassa ollut männyn siitepöly asettui aisoihinsa.
Muutama viikko sitten istuttamissani mansikan taimissa on kukkia...
alppiruusuun avautui muutama kukka - paljon vähemmän kuin edellisenä kesänä -
syreenikin näyttää hyvinvoivalta..
ja laukat availevat kukintojaan.
 
Sen sijaan ulos pataan istuttamani bataatti näyttää vähän kärsineeltä,
lienee ollut liian suuri muutos muuttaa sisätiloista pihalle. Lehtihankoihin muodostuneet, elossa olevat oksasilmut toki hieman lohduttavat!!!

Viime viikolla jouduin vaihtamaan muutamalle huonekasville ruukun ja lisäämään multaa. Kevättalvella ostamani Zamiaculcas kasvoi jo kerran ulos ruukustaan halkaisten muovisen ruukkunsa. Istutin sen silloin saviruukkuun olettaen että ensi keväänä sitten seuraavan kerran...
Pieleen meni se ajatus! Kasvi oli vaihdettava isompaan ruukkuun jo nyt, mutta ruukusta irroittaminen ei onnistunut muuten kuin rikkomalla ruukku ihan palasiksi. Kummallisen tiukasti istuvatkin juuret kiinni ruukun reunoissa.Ajattelin kasvin kärsivän vähän tästä kovakouraisesta menettelystä mutta huoleni taitaa olla aiheeton koska
parina päivänä lehtien kärjissä on ollut "kiitollisuuspisaroita".

Ruukun vaihton yhteydessä otin talteen mukuloiden välissä kasvaneet kaksi pienokaista.  Luultavasti ovat olleet alusta alkaen siemenenä tuossa pääkasvin istutusmullassa , mutta taimettuivat vasta nyt.
Tässä vaiheessa en osaa sanoa mikä kasvi tuo on, mutta seuraan jännityksellä. Erilaisia arvailuja on heitelty ilmoille - peperomiaa veikkailen... jää nähtäväksi.


Joten tässä kaikki mitä tiedän linnun poikasesta! Ja mistään muustakaan!

- ievastiina