sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Virvon, varvon.....

Tänään on se päivä kun on toivoteltu hyvää terveyttä ja pitkää ikää. Vitsa Sulle, palkka mulle! Ja niinhän se menee - arkielämässäkin.
Iloitsin aivan vilpittömästi pienten virpojien vierailusta, meno on aina yhtä  riemukasta ja joskus jopa riehakasta, niin tänäänkin.  Kiitos käynnistänne,  nyt on uudet pääsiäiskukat maljakossa ja  virpomispalkat nautittu!!!

Tuosta pitkästä iästä en oikein tiedä.  Näissä  kuomenissaan voisin  maailman menoa ihmetellä vielä  jonkun vuosikymmenen ajan. Äitini jaksoi muutaman vuoden yli yhdeksänkymmenen,mutta viimeiset vuodet taisivat mennä  häneltä ohi jo ihan eri maailmoissa.  Viime torstai toi helpotuksen hänen matkaansa ja siitä olen iloinen,  vaikka olo onkin hieman haikea. Sellaista on elämä!
+++
Kaksi viimeksi kulunutta viikkoa on mennyt varsin hupaisissa merkeissä täysihoitolaisen kanssa.
Potilas on toipunut leikkauksesta oikein hyvin, tänään on kotiin paluun aika. Taitaa odotella lähtöä kun heittäysi nukkumaan oven eteen.

Eilispäivänä olin nuorimmaiseni mukana lammasmarkkinoilla tuossa kaupungin keskustassa. Lähimaakunnan lampurit järjestävät kyseisen pienimuotoisen myyntitapahtuman pari kertaa vuodessa. Tarjolla oli lampaanlihaa eri muodoissaan, lankoja, taljoja, käsitöitä, hunajaa, hilloja, mehuja.... mitä kaikkea lienee ollutkaan.  En juurikaan ole tullut sinuiksi lampaanlihan kanssa aikaisemmin, mutta nyt  ostin pääsiäistä silmällä pitäen karitsan viulun ja aion taikoa sen ruoaksi. Samalta myyjältä mukaan tarttui myös palanen savustettua lampaanpaistia ja siitä voin sanoa, että maistuu todella hyvältä. 
Ja ihan pakko oli ostaa myös purkillinen Omppu-minttuhyytelöä ja luomuhunajaa.
Ellen olisi liittynyt lankavaraston supistelijoihin vuoden alussa, niin mukaan olisi tarttunut myös Kainuun harmaata villalankaa.Nyt pidin pään kylmänä...entiset langat ensin puikoille ja sitten vasta uuden hankintoihin. Tosin sitä entistä lankaa oli vuoden vaihteen inventaarissa yli 44 kg,  joten joutuu pitämään jäitä hatussa aika kauan.....

Mutta jos ei lankaa niin kirjoja sitten. Tosin vain yhden ostin viime viikolla,  kun näin niin hyvän esittelyn jossakin puutarha-aiheisessa blogissa.
Minulla on aika paljon puutarha-aiheista tietoa päänupissa ja kirjojakin muutaman hyllymetrin verran, mutta tämä  Johanna Vireahon ja Sari Tammikarin  toimittama Onnellisen puutarhurin vuosi on varsin selkeä  opus muistin virkistämiseksi. Suosittelen lämpimästi muidenkin käyttöön!

Taimiviljelyksissäni on tapahtunut edistystä sen verran, että kaikki edellisessä postauksessa esittelemäni kylvökset ovat itäneet  kohtuullisen hyvin.  Koulinta saa kuitenkin vielä odottaa ainakin ensi viikon ajan.
Viikko sitten otin pistokkaita taskujuorusta. Ne juurtuivat vesiastiassa aivan muutamaan vuorokauteen. Saan  ruukutettua  tästä kukan viemisiksi  nuorimmaisen avokille!

Taskujuoru on minusta viehättävä huonekasvi helppohoitoisuutensa vuoksi. Tällä versiolla on  lisäksi  kauniit,  voimakkaan violetit lehtien alapinnat.
Kukinto on varsin vaatimaton, mutta kaunis vaalean lila sekin, tosin minulla  tämä kasvi ei ole ehtinyt vielä kukkaan, se kun on niin uusi hankintani.

Tässäpä nämä  "kiireellä kerrottavat" taas olivat. Olen iloinen, että sivuilleni on löytänyt muutama uskalikko.  Tyttärelleni suuret kiitokset  avusta  ja opastuksesta  blogin rakentelussa. Olen itse niin tumpelo, etten millään olisi tajunnut kaikkea - ehkä vieläkin olen  melkolailla eksyksissä....

Mutta koska harjoitus saattaa tehdä minustakin mestarin, niin näillä mennään kohti seuraavaa kertaa!  Ihania kevätpäiviä kaikille !!!- terveisin ievastiina







4 kommenttia:

  1. Mukava on lukea juttujasi täälläkin, vaikka kaipaan sinua myös vanhassa paikassa. Meilläkin on ollut koko päivän härdelli virpomisten kanssa. Ovella on käynyt trulleja ja omat lapset lähetettiin myös matkaan koristeltujen pajunvitsojen kanssa. Ärsyttävää päivässä on se, kun kaksi koiraamme haukkuu kokoajan.

    VastaaPoista
  2. Meillä hoidokkikoiruus piti konserttia kun vähänkin kuuli ovelta liikettä. Ja telkkarista kuuluvaan koiran haukkuun vastasi myös. Vietiin hoidokki kotiinsa tuossa pari tuntia sitten, oli riemuissaan kun alettiin lähdön edellä kokoilla tavaroita mukaan. Meni tosi rattoisasti kaksi viikkoa, nyt pitää taas opetella koirattomaan talouteen!

    VastaaPoista
  3. Meillä ei ole käynyt virpojia moneen vuoteen vaikka naapurissa pientä porukkaa onkin. Tytön poika virpoi aamulla skypen kautta.Ihanan lutuisen näköinen koiruus ja sillä jännä täplä otsassa :) Meijän koiruudet tuntuvat nyt olevan vailla iltalenkille vielä. Kivaa viikkoa sulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se täplä on Hilma-neidin käynnistysnappi.... vaikka käynnistelemättäkin riittää vauhtia omiksi tarpeiksi. Ei meinannu pysyä nahkoissaan kun lastasin sen autoon kotimatkaa varten. Tuo Hilma on clumberspanieli, bassetin ja jonkin spanielin risteytys.... Ihana koira!!!

      Poista