Iloitsin aivan vilpittömästi pienten virpojien vierailusta, meno on aina yhtä riemukasta ja joskus jopa riehakasta, niin tänäänkin. Kiitos käynnistänne, nyt on uudet pääsiäiskukat maljakossa ja virpomispalkat nautittu!!!
Tuosta pitkästä iästä en oikein tiedä. Näissä kuomenissaan voisin maailman menoa ihmetellä vielä jonkun vuosikymmenen ajan. Äitini jaksoi muutaman vuoden yli yhdeksänkymmenen,mutta viimeiset vuodet taisivat mennä häneltä ohi jo ihan eri maailmoissa. Viime torstai toi helpotuksen hänen matkaansa ja siitä olen iloinen, vaikka olo onkin hieman haikea. Sellaista on elämä!
+++
Kaksi viimeksi kulunutta viikkoa on mennyt varsin hupaisissa merkeissä täysihoitolaisen kanssa.
Potilas on toipunut leikkauksesta oikein hyvin, tänään on kotiin paluun aika. Taitaa odotella lähtöä kun heittäysi nukkumaan oven eteen.
Eilispäivänä olin nuorimmaiseni mukana lammasmarkkinoilla tuossa kaupungin keskustassa. Lähimaakunnan lampurit järjestävät kyseisen pienimuotoisen myyntitapahtuman pari kertaa vuodessa. Tarjolla oli lampaanlihaa eri muodoissaan, lankoja, taljoja, käsitöitä, hunajaa, hilloja, mehuja.... mitä kaikkea lienee ollutkaan. En juurikaan ole tullut sinuiksi lampaanlihan kanssa aikaisemmin, mutta nyt ostin pääsiäistä silmällä pitäen karitsan viulun ja aion taikoa sen ruoaksi. Samalta myyjältä mukaan tarttui myös palanen savustettua lampaanpaistia ja siitä voin sanoa, että maistuu todella hyvältä.
Ellen olisi liittynyt lankavaraston supistelijoihin vuoden alussa, niin mukaan olisi tarttunut myös Kainuun harmaata villalankaa.Nyt pidin pään kylmänä...entiset langat ensin puikoille ja sitten vasta uuden hankintoihin. Tosin sitä entistä lankaa oli vuoden vaihteen inventaarissa yli 44 kg, joten joutuu pitämään jäitä hatussa aika kauan.....
Mutta jos ei lankaa niin kirjoja sitten. Tosin vain yhden ostin viime viikolla, kun näin niin hyvän esittelyn jossakin puutarha-aiheisessa blogissa.
Minulla on aika paljon puutarha-aiheista tietoa päänupissa ja kirjojakin muutaman hyllymetrin verran, mutta tämä Johanna Vireahon ja Sari Tammikarin toimittama Onnellisen puutarhurin vuosi on varsin selkeä opus muistin virkistämiseksi. Suosittelen lämpimästi muidenkin käyttöön!
Taimiviljelyksissäni on tapahtunut edistystä sen verran, että kaikki edellisessä postauksessa esittelemäni kylvökset ovat itäneet kohtuullisen hyvin. Koulinta saa kuitenkin vielä odottaa ainakin ensi viikon ajan.
Viikko sitten otin pistokkaita taskujuorusta. Ne juurtuivat vesiastiassa aivan muutamaan vuorokauteen. Saan ruukutettua tästä kukan viemisiksi nuorimmaisen avokille!
Kukinto on varsin vaatimaton, mutta kaunis vaalean lila sekin, tosin minulla tämä kasvi ei ole ehtinyt vielä kukkaan, se kun on niin uusi hankintani.
Tässäpä nämä "kiireellä kerrottavat" taas olivat. Olen iloinen, että sivuilleni on löytänyt muutama uskalikko. Tyttärelleni suuret kiitokset avusta ja opastuksesta blogin rakentelussa. Olen itse niin tumpelo, etten millään olisi tajunnut kaikkea - ehkä vieläkin olen melkolailla eksyksissä....
Mutta koska harjoitus saattaa tehdä minustakin mestarin, niin näillä mennään kohti seuraavaa kertaa! Ihania kevätpäiviä kaikille !!!- terveisin ievastiina