sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Virvon, varvon.....

Tänään on se päivä kun on toivoteltu hyvää terveyttä ja pitkää ikää. Vitsa Sulle, palkka mulle! Ja niinhän se menee - arkielämässäkin.
Iloitsin aivan vilpittömästi pienten virpojien vierailusta, meno on aina yhtä  riemukasta ja joskus jopa riehakasta, niin tänäänkin.  Kiitos käynnistänne,  nyt on uudet pääsiäiskukat maljakossa ja  virpomispalkat nautittu!!!

Tuosta pitkästä iästä en oikein tiedä.  Näissä  kuomenissaan voisin  maailman menoa ihmetellä vielä  jonkun vuosikymmenen ajan. Äitini jaksoi muutaman vuoden yli yhdeksänkymmenen,mutta viimeiset vuodet taisivat mennä  häneltä ohi jo ihan eri maailmoissa.  Viime torstai toi helpotuksen hänen matkaansa ja siitä olen iloinen,  vaikka olo onkin hieman haikea. Sellaista on elämä!
+++
Kaksi viimeksi kulunutta viikkoa on mennyt varsin hupaisissa merkeissä täysihoitolaisen kanssa.
Potilas on toipunut leikkauksesta oikein hyvin, tänään on kotiin paluun aika. Taitaa odotella lähtöä kun heittäysi nukkumaan oven eteen.

Eilispäivänä olin nuorimmaiseni mukana lammasmarkkinoilla tuossa kaupungin keskustassa. Lähimaakunnan lampurit järjestävät kyseisen pienimuotoisen myyntitapahtuman pari kertaa vuodessa. Tarjolla oli lampaanlihaa eri muodoissaan, lankoja, taljoja, käsitöitä, hunajaa, hilloja, mehuja.... mitä kaikkea lienee ollutkaan.  En juurikaan ole tullut sinuiksi lampaanlihan kanssa aikaisemmin, mutta nyt  ostin pääsiäistä silmällä pitäen karitsan viulun ja aion taikoa sen ruoaksi. Samalta myyjältä mukaan tarttui myös palanen savustettua lampaanpaistia ja siitä voin sanoa, että maistuu todella hyvältä. 
Ja ihan pakko oli ostaa myös purkillinen Omppu-minttuhyytelöä ja luomuhunajaa.
Ellen olisi liittynyt lankavaraston supistelijoihin vuoden alussa, niin mukaan olisi tarttunut myös Kainuun harmaata villalankaa.Nyt pidin pään kylmänä...entiset langat ensin puikoille ja sitten vasta uuden hankintoihin. Tosin sitä entistä lankaa oli vuoden vaihteen inventaarissa yli 44 kg,  joten joutuu pitämään jäitä hatussa aika kauan.....

Mutta jos ei lankaa niin kirjoja sitten. Tosin vain yhden ostin viime viikolla,  kun näin niin hyvän esittelyn jossakin puutarha-aiheisessa blogissa.
Minulla on aika paljon puutarha-aiheista tietoa päänupissa ja kirjojakin muutaman hyllymetrin verran, mutta tämä  Johanna Vireahon ja Sari Tammikarin  toimittama Onnellisen puutarhurin vuosi on varsin selkeä  opus muistin virkistämiseksi. Suosittelen lämpimästi muidenkin käyttöön!

Taimiviljelyksissäni on tapahtunut edistystä sen verran, että kaikki edellisessä postauksessa esittelemäni kylvökset ovat itäneet  kohtuullisen hyvin.  Koulinta saa kuitenkin vielä odottaa ainakin ensi viikon ajan.
Viikko sitten otin pistokkaita taskujuorusta. Ne juurtuivat vesiastiassa aivan muutamaan vuorokauteen. Saan  ruukutettua  tästä kukan viemisiksi  nuorimmaisen avokille!

Taskujuoru on minusta viehättävä huonekasvi helppohoitoisuutensa vuoksi. Tällä versiolla on  lisäksi  kauniit,  voimakkaan violetit lehtien alapinnat.
Kukinto on varsin vaatimaton, mutta kaunis vaalean lila sekin, tosin minulla  tämä kasvi ei ole ehtinyt vielä kukkaan, se kun on niin uusi hankintani.

Tässäpä nämä  "kiireellä kerrottavat" taas olivat. Olen iloinen, että sivuilleni on löytänyt muutama uskalikko.  Tyttärelleni suuret kiitokset  avusta  ja opastuksesta  blogin rakentelussa. Olen itse niin tumpelo, etten millään olisi tajunnut kaikkea - ehkä vieläkin olen  melkolailla eksyksissä....

Mutta koska harjoitus saattaa tehdä minustakin mestarin, niin näillä mennään kohti seuraavaa kertaa!  Ihania kevätpäiviä kaikille !!!- terveisin ievastiina







torstai 26. maaliskuuta 2015

Aurinkoinen pakkasaamu!

Ajatus uudesta blogista vei aikaa kypsytellä.  Aikaisemmin olen bloggaillut eräällä käsityöfoorumilla useamman vuoden ajan, mutta  lopullinen sysäys  tänne siirtymiselleni oli epävarmuus siitä säilyvätkö  blogit elossa entisen  palvelun tuottajan tekemien muutosten kourissa. Muutenkin olen tuntenut olevani hieman väärässä paikassa, kun kaikka tekemisiäni ei ole voinut luokitella käsityöfoorumin aineistoksi.  Sillisalaattia on siis luvassa kun täällä kerran ollaan! Tervetuloa!

Haluaisin olla  viherpeukalo parhaimmasta päästä, mutta vuosienkaan harjoittelu ei minusta sellaista tee. Jotain olen sentään oppinut erilaisista puutarhakirjoista ja paljon myös ihan kokeilemalla ja kantapään kautta.  Lapsuudenkin  oppeja  ja muistoja on putkahdellut  esiin aina sopivin väliajoin.  Kasvimaa ja kukkapenkit ovat kuuluneet elämääni aina tavalla tai toisella.

 Keväisin minuun  iskee valtava into kasvattaa taimia. Se laantuu vasta sitten kun kaikki ikkunalaudat ja vapaat pöytäpinnat ovat  täynnään esikasvatettavien kasvien kylvöksiä. Tänä keväänä yritin ottaa asian maltillisemmin.  Jopa siementilauksen Hyötykasviyhdistykseltä  tein harkiten.  Muutama siemenpussi tosin on vaatinut päästä mukaan ihan ruokakaupan siemenhyllystä.Mutta vain muutama.

Kuukalenterin mukaan viime  sunnuntai oli hyvä päivä tehdä hedelmää tuottavien kasvien kylvöksiä.  Siispä toimeen! Alustana käytin  vihanneskrassia lukuunottamatta Kekkilän Taimimultaa, olen havainnut sen varsin hyväksi alustaksi jo vuosien saatossa.  Kylvökset peittelin muovilla vain hyvin  kevyesti, että ilma pääsee kierämään. Vihanneskrassin alustana toimii monin kerrroin taiteltu ja märäksi kasteltu  talouspaperi.
Vihanneskrassin, rairuohon ja ohran siementen lisäksi  itämässä on nyt purjosipulia ja neljää erilaista tomaattia sekä suippopaprikaa.  Lisäksi laitoin bataatin mukulan vesiastian reunalle juurtumaan jo viikko sitten.

Tuosta Kuukalenterista muuten sen verran, että vaikka olen kuullut kuun kierron vaikutuksista esim. kasvien kasvuun, niin vasta tänä keväänä hankin kalenterin itselleni.  En osaa sanoa vielä miten sen antiin  suhtautuisin. Luulen, että  vaikka salaa  mielessäni haluan  siihen uskoakin niin pieni asennemuokkaus kohdallani olisi paikallaan.
 No joka tapauksessa tämän hetken tilanne kasvatusteni osalta on se, että   useita vuosia vanhat ohran  ja rairuohon siemenet ovat itäneet satunnaisesti, itämisaika pidentynee siementen vanhetessa. Vihanneskrassia saa voileivälle muutaman päivän kuluttua.
Amppelitomaattiin on tullut kolme  ja pensastomaattiin kaksi tainta ja bataatissa on muutaman sentin mittaisia juuren alkuja.  Suurin toivein odettelen lisää viherrystä.

Pääsiäisruohoksi tarkoitettu ohra näytti  vielä eilen tältä,  saas nähdä itääkö ja ehtiikö....

...no onneksi pääsiäsen pelastaa perunanarsissi...
..tai  mustaherukan versot...(joissa  muuten  näkyy olevan äkämäpunkin vioitusta joten ne puskat ovat tiensä päässä kunhan maat sulavat) ...                                                                         

Pääsiäiskukaksi sopii myös tämä  kaunis lehtikaktus, lieneekö sitten joulu- vai pääsiäisversio, kukkii niin epämääräisinä aikoina...

Muissakin kaktuksissa näyttää olevan kasvuvauhti päällä....
samoin kuin pullojukassa, jonka silvoin lyhyeksi kevään korvalla...pieni lehtisilmu pilkottaa rungossa ja muutama turvonnut silmun alku vielä odottelee puhkeamistaan...

Vanhat palvelijat jaksavat myös pitää elintoimintojaan yllä...
...kahdeksasta perhoskämmekästäni kolmessa on tällä hetkellä muutama kukka. Helppoja hoidokkeja ja kukkivat kaksi kertaa vuodessa - puoli vuotta kerrallaan.
Tämä lilakukkainen on ihan ensimmäinen perhoskämmekkähankintani ja se on ollut minulla liki 18 vuotta. Nyt näyttää jo vähän riutuneelta,  saa nähdä kuinka kauan vielä jaksaa ilahduttaa

Ja lopuksi vielä  bataatin eilinen tilanne:
Siellä ne juuren alut pilkottavat,  lehtisilmuja saanen vielä odotella.

Tässä katsausta näin aluksi.Tilanneseurantaa on odotettavissa lähes päivittäin.

Iloista viherrystä ja viserrystä päiväänne!