torstai 26. maaliskuuta 2015

Aurinkoinen pakkasaamu!

Ajatus uudesta blogista vei aikaa kypsytellä.  Aikaisemmin olen bloggaillut eräällä käsityöfoorumilla useamman vuoden ajan, mutta  lopullinen sysäys  tänne siirtymiselleni oli epävarmuus siitä säilyvätkö  blogit elossa entisen  palvelun tuottajan tekemien muutosten kourissa. Muutenkin olen tuntenut olevani hieman väärässä paikassa, kun kaikka tekemisiäni ei ole voinut luokitella käsityöfoorumin aineistoksi.  Sillisalaattia on siis luvassa kun täällä kerran ollaan! Tervetuloa!

Haluaisin olla  viherpeukalo parhaimmasta päästä, mutta vuosienkaan harjoittelu ei minusta sellaista tee. Jotain olen sentään oppinut erilaisista puutarhakirjoista ja paljon myös ihan kokeilemalla ja kantapään kautta.  Lapsuudenkin  oppeja  ja muistoja on putkahdellut  esiin aina sopivin väliajoin.  Kasvimaa ja kukkapenkit ovat kuuluneet elämääni aina tavalla tai toisella.

 Keväisin minuun  iskee valtava into kasvattaa taimia. Se laantuu vasta sitten kun kaikki ikkunalaudat ja vapaat pöytäpinnat ovat  täynnään esikasvatettavien kasvien kylvöksiä. Tänä keväänä yritin ottaa asian maltillisemmin.  Jopa siementilauksen Hyötykasviyhdistykseltä  tein harkiten.  Muutama siemenpussi tosin on vaatinut päästä mukaan ihan ruokakaupan siemenhyllystä.Mutta vain muutama.

Kuukalenterin mukaan viime  sunnuntai oli hyvä päivä tehdä hedelmää tuottavien kasvien kylvöksiä.  Siispä toimeen! Alustana käytin  vihanneskrassia lukuunottamatta Kekkilän Taimimultaa, olen havainnut sen varsin hyväksi alustaksi jo vuosien saatossa.  Kylvökset peittelin muovilla vain hyvin  kevyesti, että ilma pääsee kierämään. Vihanneskrassin alustana toimii monin kerrroin taiteltu ja märäksi kasteltu  talouspaperi.
Vihanneskrassin, rairuohon ja ohran siementen lisäksi  itämässä on nyt purjosipulia ja neljää erilaista tomaattia sekä suippopaprikaa.  Lisäksi laitoin bataatin mukulan vesiastian reunalle juurtumaan jo viikko sitten.

Tuosta Kuukalenterista muuten sen verran, että vaikka olen kuullut kuun kierron vaikutuksista esim. kasvien kasvuun, niin vasta tänä keväänä hankin kalenterin itselleni.  En osaa sanoa vielä miten sen antiin  suhtautuisin. Luulen, että  vaikka salaa  mielessäni haluan  siihen uskoakin niin pieni asennemuokkaus kohdallani olisi paikallaan.
 No joka tapauksessa tämän hetken tilanne kasvatusteni osalta on se, että   useita vuosia vanhat ohran  ja rairuohon siemenet ovat itäneet satunnaisesti, itämisaika pidentynee siementen vanhetessa. Vihanneskrassia saa voileivälle muutaman päivän kuluttua.
Amppelitomaattiin on tullut kolme  ja pensastomaattiin kaksi tainta ja bataatissa on muutaman sentin mittaisia juuren alkuja.  Suurin toivein odettelen lisää viherrystä.

Pääsiäisruohoksi tarkoitettu ohra näytti  vielä eilen tältä,  saas nähdä itääkö ja ehtiikö....

...no onneksi pääsiäsen pelastaa perunanarsissi...
..tai  mustaherukan versot...(joissa  muuten  näkyy olevan äkämäpunkin vioitusta joten ne puskat ovat tiensä päässä kunhan maat sulavat) ...                                                                         

Pääsiäiskukaksi sopii myös tämä  kaunis lehtikaktus, lieneekö sitten joulu- vai pääsiäisversio, kukkii niin epämääräisinä aikoina...

Muissakin kaktuksissa näyttää olevan kasvuvauhti päällä....
samoin kuin pullojukassa, jonka silvoin lyhyeksi kevään korvalla...pieni lehtisilmu pilkottaa rungossa ja muutama turvonnut silmun alku vielä odottelee puhkeamistaan...

Vanhat palvelijat jaksavat myös pitää elintoimintojaan yllä...
...kahdeksasta perhoskämmekästäni kolmessa on tällä hetkellä muutama kukka. Helppoja hoidokkeja ja kukkivat kaksi kertaa vuodessa - puoli vuotta kerrallaan.
Tämä lilakukkainen on ihan ensimmäinen perhoskämmekkähankintani ja se on ollut minulla liki 18 vuotta. Nyt näyttää jo vähän riutuneelta,  saa nähdä kuinka kauan vielä jaksaa ilahduttaa

Ja lopuksi vielä  bataatin eilinen tilanne:
Siellä ne juuren alut pilkottavat,  lehtisilmuja saanen vielä odotella.

Tässä katsausta näin aluksi.Tilanneseurantaa on odotettavissa lähes päivittäin.

Iloista viherrystä ja viserrystä päiväänne! 





4 kommenttia:

  1. Onpa kauniita kämmeköitä ja hienon värinen kaktuksen kukka. Meillä oli tänään vasta laitettu ohra itämään...saas nähä kerkeeköhän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tykkään niistä perhoskämmeköistä itekin kovasti. Valkoisen kaktuksen lisäksi mulla on aniliinin punainen, mutta valkoinen on oikeestaan hienomman värinen!

      Poista
  2. Kai kohdataan vielä vanhassa paikassa vai siirrytkö kokonaan tänne uuteen blogiisi? Upeita kukkia sinulla. Minä onnistun tappamaan kaktuksenkin alta aikayksikön.

    VastaaPoista
  3. Kiitos viestistäsi, Susanna maalta! Onhan mulla jonkun verran noita kukkasia. Mieli vain tekee haalia niitä lisää kokoa ajan. Aikoinaan mulla oli huusholli kuin viidakko, ja niitä oli pakko silloin väähän vähentää. Olin kioskiyrittäjänä 10 v. ja myin paljon kukkia siihen aikaan niin en enää halunnut kotona paljon kukkien perään haikailla - eikä ollut aikaakaan. Nyt kun olen saanut ottaa vähän etäisyyttä niin vauhti alkaa huolestuttavasti kiihtyä! Kyllä minä pyörin vielä neulomossa, pyrin päivittämään sinne sellaista mikä liittyy enemmän neulomispuoleen ja lankoihin.

    VastaaPoista