...taimien suhteen... Tomaatit on koulittu,
selleri, purjo ja suippopaprika ovat taimella ja odottavat koulimista.
Lisäksi kylvin kukkien siemeniä kun kätköistäni löysin titonian,norsunkärsän, kaunokurjenmiekan ja nukkapähkämön siemenpussit. Luulen, että noista edellämainituista ei kovin suurta riemua pääse syntymään, sillä siemenet ovat todella vanhoja ja itävyys varmaan sen mukaista, mutta kokeilematta en niitäkään raatsi pois heittää.
Uusia siemeniä ostin taas kuluneella viikolla - vähän syötävien kasvien kuten nämä:
Ja tietysti myös silmänruokaa kuten ruiskaunokki, riippalobelia, laventeli, lehtoakileija, maariankello, tuoksuherne, kaunokainen ja pari erilaista samettikukkaa.
Voipi olla aika ahdasta taas tämän huushollin ikkunalaudoilla kun nämä ovat joskus taimella, eikä niitä syystä tai toisesta vielä uloskaan voi viedä.....kasvihuoneettoman kauhutarina....
Helpotusta tuli kuitenkin vähän viimekesäisten juurakoiden muodossa. Kuivatin daalian juurakot liian kuivaksi lämpökeskuksen nurkassa - ts. unohdin ne sinne liian pitkäksi aikaa - ja jouduin heittämään ne pois. Mutta kaupoissahan noita uusia näkyy olevan pitkät rivit, tuskin jään paitsi...
Siemenostoksien lisäksi on ilmestynyt myös uusia lehtiä kuten Kotilieden puutarhaelämää, Kotipuutarha ja Viherpiha. On sekä asiaa että ihasteltavaa lumien sulamista odotellessa.
Huonekasveissa on aina muutama yllättäjä niinkuin esim. nukkumatti. Leikkasin isoksi ja reheväksi kasvaneen nukkumatin syksyllä aivan ruukun mullan tasalta ja jätin toiveikkaana multapurkin kaapin nurkkaan odottelemaan kevättä. Parin kastelukerran jälkeen samaisesta ruukusta alkoi työntyä uutta vihreää ja nyt kasvu on täydessä vauhdissa
- tosin uudet mullat on tässä vaiheessa jo vaihdettu ruukkuun. Kiitollinen ja kestävä kasvi, vararavinnot kasvuun lähtöä varten lienevät varastoituneet hyvin juurimukuloihin.
Myöskin multaan laittamani inkivääri lähti nopeasti kasvuun,toivoisin vain että tulisi useampi silmu kuin tämä yksi:
Viime keväänä sain muutaman pienen tuliköynnöksen pistokkaan ja ne juurtuivatkin varsin hyvin. Talven aikana kenties valon vähyys ja kuiva huoneilma verottivat alkuja roimasti, mutta nyt kun varsinkin valoa on ollut kohtuullisesti niin kasvupyrähdys näkyy ja uusia versoja tulee koko ajan. Saisinpa tuon ihanuuden vielä kukkaan.....
Kaksi perhoskämekkääni taitaa vedellä viime henkosiaan. Ensiavuksi vaihdoin kyllä uudet kasvualustat mutta en ole vakuuttunut riittääkö se. Seurataan tilannetta - mikäänhän ei ole ikuista, nämäkin ovat jo hyvän matkaa yli kymmenen vuotta vanhoja....
Lumet sulavat ihan humisten, viikossa on tapahtunut ihan merkittävää kevään edistymistä. Ehkä tästä päästään pian pihahommiin!
Aurinkoa ja linnunlaulua kaikille!
- ievastiina
