Pikakierros pihalla..

ihanan ja tervetulleen sateen lomassa.  Lämpötila on edelleen parinkymmenen lukemissa ja  kasvit nauttivat silmin nähden niin lämmöstä kuin sateestakin.
Jalopähkämö oikein ryöpsähti kukkaan muutaman päivän aikana,

värililja ei näytä kärsineen keväisestä paikkakunnan vaihdoksesta - pelastin sen mökin seinustalta keväällä ja istutin muiden liljojen joukkoon kotipihalle.

Tämä pioni kasvoi kolme ensimmäistä vuottaan eri paikassa ja viime kesänä se kukki ensimmäisen kerran. Silloin kukka oli  tällainen tummanpunainen ja yksinkertainen.

Siirsin sen uuteen kasvupaikkaan viime syksynä ja oletin ettei se kuki muutamaan vuoteen. Kaksi  komeaa kukkaa se jaksoi silti avata -

ja suureksi ihmetyksekseni  väri  ja koko olivat aivan muuta kuin vuosi sitten. Kasvuolosuhteet ilmeisesti muuttuivat dramaattisesti kun tulos on nyt tällainen. Saapa nähdä muuttuuko vuosien saatossa entiselleen vai miten käy!? Tosin kaunis on tällaisenaankin. Olen kuullut että pioni saattaa muuttaa väriään mutta että näin paljon... en oikein jaksa ymmärtää.
Joka tapauksessa myös pörrääjät pitivät tästä

 ja jo ennen kuin kukka oli edes täysin avoin, siinä pörräsi väkeä tungokseen saakka.

Mökillä peltokapaleen  pusikoituneissa suojissa kasvaa myös rohtovirmajuuri ja otin siitä aikoinaan pienen juurakon tänne kotipihalle. Nyt se yrittää vallata itselleen tilaa mitä ahtaammista paikoista,

mutta vallatkoon rauhassa, tuoksu on niin ihana etten voi kieltää....

Sen sijaan suomentatar ei saa armoa,

näyttää nytkin levinnen perunan taimien joukkoon.

Perunasta päästiinkin hyötykasveihin. En millään malttaisi odottaa kesäkurpitsasatoa, alku näyttää sen verran lupaavalta.

No, jos lämmintä riittää niin kuin on ennustettu niin eipä tarvitse odotella kauaa. Ruohokatetta vain juurelle ja kastelua niin se on siinä.

Mansikoille oli laitettava suojaverkko etteivät rastaat syö kaikkea.  Onneksi on riittävän  pieni mansikkamaa suojattavaksi ja tarpeeksi tiheitä rastasverkkoja etteivät linnut  kuitenkaan sotkeudu niihin.

Herkkuhetkien ryydittämää kuukauden vaihdetta kaikille!

- ievastiina

Talvivaraston täydennys on alkanut...

Olen tainnut muutamaan otteeseen mainita kuinka paljon mökkirinteessämme kasvaa mäkimeiramia   -  vai kuuluisiko sanoa oreganoa,  joksi sitä myös  kutsutaan.
Syy sen leviämiseen on runsas siementuotanto ja varsin vähäinen  leikkaamattomuus.  Siemenet ovat levinneet aivan holtittomasti  hyvinkin reilun aarin alalle ja kasvusto on sen mukaista.  Tämä kasvusto kuitenkin houkuttelee kukkiessaan  aivan mahdottomat määrät pörrääjiä ja perhosia joten olemme antaneet sen olla.
Toukokuussa  tänä vuonna - jo hyvissä ajoin ennen kasvuun lähtöä -  leikkasimme keräävällä ruohonleikkurilla edelliskevään kuivat kukinnot pois ja samalla siivoutui  muutenkin koko alue. Nyt  se kasvaa rehevästi uutta ja tuoretta. Juhannuspäivänä poimin  versoja melkoisen kuorman kotiin tuotavaksi, riivin lehdet irti varsista ja laitoin kuivuriin. Nyt on  ensimmäinen purkillinen  tätä tuoksuvaa yrttiä  kuivattuna talven varalle.

Vaikka lehtien riipiminen  nopeasti nahistuvista varsista onkin varsin hidasta puuhaa   mielestäni se kuitenkin kannattaa, sillä kuivuminen tapahtuu nopeammin kuin jos kuivattaisin yrtit varsineen. Sitä paitsi minulta puuttuu sopiva kuivatustila  nippukuivatukseen.
Kuivurina minulla on vuosikymmenet sitten hankittu neljän kuivatusritilän Evermat, ei siis mikään  iso laite, mutta tällaiseen yrttien ja muidenkin pienten erien kuivatukseen ihan riittävä.
Toki joka syksy haaveissa kuvastelee isompi kuivuri....varsinkin kun omenia ja sieniä tulee isompi määrä.

Eilispäivänä saimme ensimmäisen kasvihuonekurkun kasvarista. Se luiskahti pienten herkkusuiden suihin niin nopeasti, etten ehtinyt sitä edes kuvaamaan. Hyvälta se kuitenkin tuntui maistuvan!!!

Meillä on ollut taas poutainen ja  kovin lämmin viikko. Edelleenkin olen sitä mieltä, että yksi kunnon sadepäivä viikossa pitäisi kastelukannun loitolla.   Lupauksia sateesta on kuitenkin ilmassa, nyt on  sopiva pilvipoutainen sää lähteä leikkaamaan ruohoa.

Mansikan makuista viikkoa kaikille!

- ievastiina

Kesän juhlaa!

Tänä kesänä kaikki tuntui  ehtivän kukkaan niin aikaisin.  Juhannusruusu on kukkinut myös jo aikaa sitten, Valamonruusu ehti  kuitenkin juhannuskukaksi,

töyhtöangervo valtaa vuosi vuodelta enemmän ja enemmän tilaa,

jalopähkämö samoin,

toivottavasti saman tekee myös sarviorvokki - tai ainakin siementää seuraavan kesän  tarpeiksi.

Äitienpäivälahjaksi saamani surfinia

on saanut kokea kovia. Tuuli pudotti sen amppeleineen päivineen ihan kumolleen maahan ja paljon komeita kukkaoksia meni poikki. Pikkuhiljaa se alkaa toipua saamastaan takaiskusta ja katkenneiden oksien tyvet alkavat tuuhettua uudesta kasvustosta joten ehkä se vielä pääsee alkuperäiseen loistoonsa. Sitä odotellessa.

Meillä näyttää sateisen harmaalta mutta sehän ei juhlan luonnetta latista!

Hyvää Juhannusta kaikille!

- ievastiina

Pientä ja vaatimatonta...

mutta silti iloinen yllätys tämä norsunkärsä-niminen kukkanen,

jonka onnistuin esikasvattamaan. Jotain kuitenkin tapahtui kun istutin taimet pihalle kesäkuun alussa, sillä kasvin pitäisi yltää 30-40 cm  korkuiseksi puskaksi mutta nämä kaikki ovat nyt vain n. 15 cm korkeita. Kukka on kuitenkin vaatimattomuudessaankin  ihan kaunis ja niitä auennee lisää varsin paljon, koska latvat ovat nuppuja täynnään.

Ensimmäiset jalopähkämötkin alkavat availla kukintojaan,

ihana perenna muuten, mutta leviää aivan mahdottomasti.

Punatähtiputki kärsi keväisestä paikan vaihdosta ja hajottamisesta, mutta jospa ensi kesänä sitten näyttäisi paremmalta kuin nyt.

 Kasvarin kirsikkatomaateissa on jonkun verran raakileita ja kukinta jatkuu ihan mukavasti,

tälle yksilölle kävi vain vähän köpelösti  kun varkaita nyppiessäni  katkaisin  vahingossa latvan....
No onneksi ei ole ainoa tomaatin taimi.

Ja nyt jatkamaan ikkunoiden pesua, tämä oli vain pieni huilitauko!

Päivä on tänään pisimmillään, nautitaan siis siitä!! Ja Juhannuksen odotuksesta!

- ievastiina







 

Pionit kukkivat!!!!

Otsikko kertoo varmaan kaiken - paitsi huumaavan tuoksun.....

neljä puskaa täydessä kukassa..... Ovat niin ihania!!!

Ihanaa Juhannusviikkoa kaikille!!!

- ievastiina

Tuulen tempoilua..

Kuluneeseen viikkoon on mahtunut säätä laidasta laitaan. Alkuviikko oli helteinen ja hiostava, perjantaina saatiin kokea kesän ensimmäinen ukkonen rankan raekuuron säestämänä ja eilen valtaisa tuulen myräkkä.  Tuulen - mitattu nopeus yli 20 m/s -  ulvomista ja valtavaa aallokkoa sain seurata aivan aitiopaikalta Pyhäselän rannalla paikalta mihin tuuli pääsi puhaltamaan pitkältä järven selältä aivan  suoraan olinpaikkaamme kohti. Mahtava kokemus katsoa kun järvi kiehui vaahtopäitä!!!

Viikolla napsin muutaman kuvan ennen kuin myräkkä pääsi ravistelemaan kasvustoa,  ainakaan juhannusruusu  ei näytä enää tältä,

siperian kurjenmiekka availee kukintojaan verkkaisesti,

samoin keltapäivänlilja - vain muutama kukinto tänä kesänä,

töyhtöangervo ei petä tänäkään kesänä - tässä tosin vasta  ihanan limen värisine nuppuineen,

pionit ovat hieman lannistuneet runsaasta veden tulosta, näyttävät niin alakuloisilta

mutta nostavat kyllä päätään  kunhan sade lakkaa.

Pensasaidan juurelle on ilmestynyt hento sininen akilleija Taidan jättää sen kasvamaan tähän kun näyttää viihtyvän, (oi miten huono kuva)

Tämä vaalealehtinen kuunlilja on suosikkini jo pelkästään sen vuoksi, että siitä saa kukkakimppuihin  kaunista välivihreää ja  upeita mansettilehtiä,

kimppujen sidontataitoakin kun tulee aina silloin tällöin muistuteltua mieleen.

Olen ollut hieman laiska hankkimaan ostotaimia kukkalaatikoihin, itsellä kun oli kasvamassa muun muassa riippalobeliaa ja krassia. Ajattelin,että jaksan odotella niiden kukalle pääsyä ja istutin ne hopeavillakon kanssa laatikoihin. Saa nähdä kukkivatko lainkaan, mutta onpahan jotain vihreää tässä kaiteella, mihin aurinko vain iltapäivällä pääsee paistamaan.

Lehtikaktukset nostin amppeleineen ulkoilmaan. Yleensä puskevat  valtavasti nuppuja kun syksyn pimeillä ennen pakkasia nostan ne takaisin sisälle.

Myöskään rapun pielen laatikoihin en hankkinut ostotaimia, istutin perennapenkistä muutaman jaloangervon juurakon ja reunaan vähän riippalobeliaa.  Siinäpä miettivät mitä haluavat tehdä - kukkiako vai ei...

Kasvarissa kurkkuihin on tullut pienen pieniä alkuja,

kenties niitä pääsee joskus maistamaan.

Inkivääri kasvatti sisällä melkoisen varren ja siirsin senkin kasvarin laatikkoon,

kumma kyllä - uutta vartta pukkaa  ja mukula kasvaa ja laajenee.

Mutta jotta jotain jäisi kerrottavaksi seuraavallakin kerralla  niin siirryn tästä kangaspuiden ääreen kuuntelemaan sadetta ja synnyttämään uutta mattoa keittiön lattialle.

Sunnuntain päiväkahville paistoin sitruunaisen kahvikakun, joten jos maistuu niin olkaapa hyvät!!!

- ievastiina

..nyt on saatu sadetta...

ja hyvää se tekikin, maa kun on ollut aivan rutikuiva jo kauemman aikaa.  Myrsky  ei yltänyt tänne meille Joensuuhun, muutama tuulisempi päivä tosin mahtuu tähän kuluneeseen viikkoon.  Ja lämpötila on laskenut aika alas, yöllä jopa hallan rajoille saakka.

Pitkän poutaisen jakson jälkeen vesipisarat kasvien lehdillä näyttävät aivan ihanilta.

 Valkoinen Särkynyt sydän löytyi lähipuutarhalta alkuviikosta,

ja sen mukana  tuli muutama sininen sarviorvokki.

Vahinko vain, että nykyään saatavilla olevat sarviorvokit eivät ole niitä samoja monivuotisia kuin vuosikymmenet sitten, kasvoivat aivan mattoina ja tuoksu oli  huumaava.

Ukkolaukka kukkii muutaman kukinnon verran, ei niin kovin häiriintynyt vaikka viime syksynä siirsin sen toiseen kasvupaikkaan,

lieneekö kuitenkin kärsinyt kuivuudesta kun lehtien kärjet ovat aivan ruskeat.

Mökkiruusu availee myös kukkiaan vajan seinustalla,

tähän eivät ole kirvatkaan iskeneet niin voimalla  kuin juhannusruusuun.

Kasvarissa, joksi tohdin tätä  muovitunnelia kutsua, on kaikki hyvässä kasvussa. Tomaatit kukkivat innolla, kurkuissakin on muutama kukka ja paprikoissa nuppuja.   Basilikat nuokkuvat hieman, ilmeisesti lämpotila meni muutamana yönä liian alas...

Mökin rinteessä lumipalloheisi on värittymässä, 

viikko sitten otetussa kuvassa vielä oksat jaksoivat kantaa kukkarunsauden, mutta

jo eilen näytti siltä, että tässä käy vielä huonosti kun oksiin tulee lisää painoa.  Toki virittelin tukea, mutta kovin haurasta on tuon pensaan oksisto ja repeilee helposti. Onneksi juurivesoja on nousemassa.....

Mökin pihapiiriin en ole laitellut sen kummempia istutuksia kasvimaata lukuunottamatta, mutta aina jostain heinän seasta pilkistää silmään kaunista katseltavaa niinkuin tämä hento vaaleanpunainen akilleija.

Ja jo pelkkä  luonnontilainen kurjenpolvikasvusto  koivikon reunassa näyttää kauniilta.

Lapsena mummolassa leikin mieluusti keräämällä kukkia leikkimökkiini. Yksi suosikki oli silloin "helisevä heinä"  - niittyhelmikkä joka hurmaa  edelleenkin.

Lapsuuden leikeistä on jäänyt peruja aikuisiällekin. Yritän pitää huolen, että  kesällä mökillä ollessa  tuvan pöydällä on aina tuoreita kukkia maljakossa. Nyt  tällä kertaa kukituksesta huolehti lapsenlapsi, joka sydämensä kyllyydestä kahlasi heinikossa ja poimi ison kimpun vanhaan maitopeilariin. 

Tänään on tarkoitus lähteä mökille harventamaan porkkana.  Alkuviikosta istutetut kaalin taimet ovat elossa, mutta lanttuun on iskenyt kirppa. Ehkäpä hankin vielä niiden tilalle  muutaman uuden taimen.   Punajuuret ovat taimella ja sipulit ovat myös lähteneet kasvuun, samoin palsternakka. Sellerin taimet ovat kovinkin terhakkaan näköisiä, peruna on hyvällä taimella ja  se säästyi  hallavaurioilta moninkertaisten harsojen suojissa. Onneksi aika ei antanut myöten laittaa papuja ja herneitä aiemmin multaan, varmaan olisivat mädäntyneet näiden viileiden myötä.  Yritän laittaa ne heti alkuviikolla jos maa vain vähänkin lämpenee,  ehtivät  sitten tuottaa satoa tai eivät.

Koko ajaksi olisi kuopsuteltavaa niin kotona kuin mökilläkin, olen vain tainnut käydä niin hitaaksi että tuntuu kuin  mikään ei toivotulla tavalla etenisi.

Mutta suunta on kuitenkin koko ajan ylöspäin, satoi tai paistoi!

Mukavaa kesäistä viikkoa kaikille!

- ievastiina

...kirvoja...

on aivan hirveästi.Pensasaita aivan kuhisee eikä juhannusruusullakaan näytä menevän yhtään paremmin.

Alppiruusujen kukinnot ovat varsin valjuja,  kevään pakkaset taisivat palelluttaa näiden kukkanuput

Eikä  myöskään ole hurraamista ukkolaukan kukintojen kanssa,

Syreenipuska kukkii jonkin verran, onneksi en vielä keväällä kaatanut koko puskaa vaikka kovasti sitä harkitsin

Odottelin vesisadetta eilen illalla. Sen verran jaksoi sataa että sain pari ämpärillistä kasteluvettä, kovin siitepölyistä ja sakeaa... mutta sateenkaari näyttäytyi komeana naapuritalon takana....

Hellettä on tiedossa vielä tänään - sanoo aamun säätiedote.

Siitäpä nauttikaamme!

- ievastiina