Piilokuva ja muutama ostos...

Kun tarkkaan katsoo alla olevaa kuvaa niin huomaa, että sinivuokkohan siinä   nostaa päätään risujen ja männynkäpyjen seassa pensasaidan juurella.

Pienihän tuo raukka on, mutta ehkä ensi keväänä jo hehkeämmän kokoinen.Noita pienoisa alkuja löytyy  monia kymmeniä, mutta tässä yksilössä oli ensimmäisenä ihan paljaaseen silmään erottuvat nuput.  Saisinpa vaalittua noita nyt niin, että leviäisivät ja täyttäisivät koko pensasaidan alustan....

Iloinen olen myös näistä törröttäjistä - muutama pallokukintoinen, sinivioletti jättiallium.

 
Näyttäisi että tämä sipulikasvi on hieman jakautunutkin, alkuja näyttää olevan useampi kuin se viisi, mitkä pari-kolme vuotta sitten istutin.

Narsissejakin on nousemassa ainakin jokunen, mutta tuntuu kuin ne hupenisivat kuin pyy maailman lopun edellä.  Luulen  kyllä tietäväni syyn hupenemiseen, sillä  kukkineet varret ovat jääneet parina kesänä ruohonleikkuriin ennen lakastumistaan, joten voima ei ole päässyt laskeutumaan varsikosta takaisin  sipuleihin.   Muutenhan narsissi on kyllä kaikenkaikkiaan ikikiitollinen kasvi, kasvaa melkein missä vaan ja melkein ilman huolenpitoa.  No, toivottavasti jotain on vielä pelastettavissa tuleviksi keväiksi.
En tiedä, onko helmihyasintti jotenkin myyrien ja hiirulaisten erityisessä suosiossa muuallakin kuin meillä. Joka tapauksessa irrallisia sipulikasoja löytyy pitkin pientareita, vähiten sieltä mihin niitä aikanaan olen istuttanut. Samoin on käynyt krookuksille. Ja jos jokunen onneton ehtii kukalle niin rusakot käyvät  listimässä senkin. 

Nyt on sellainen aika vuodesta, että silmiään ei malttaisi kääntää mihinkään tuon  kevään edistymisen seuraamiselta, joka päivä ilmestyy uutta,  joka keväistä ja silti niin ainutkertaista ihasteltavaa.  Peipponen on   myös yksi  ihastelun aihe -  tänä keväänä ensimmäiset peipot tulivat pihapiirimme 9.4. -   samoin mustarastaspariskunta, joka ihme kyllä pyöri ruokintapaikalla koko talven.

Tänään oli lopulta ihan välttämätöntä käydä lisää multaa taimikippoja varten.  Kekkilän taimimullan nimiin olen vannonut aiemmin, mutta nytpä ostinkin vaihteeksi tällaista

Belinda-taimimultaa, valmistaja on kotimainen Europeat Loimaalta. Tuskinpa näillä niin suuria eroja on käytännössä,  mutta kokeilemallahan sen tietää. Ainakin pakkauskoko oli minulle sopiva ja K-Raudan tarjouskin aika kiva -  3 x 30 l yhteensä 8,90 €  - joten vein yhden säkin viherpeukalointia harrastavalle ystävällekin. Koulinnan yhteydessä laitan istutusmullan sekaan   hieman Biolanin kanankakkarakeita ja ihan päällimmäiseksi ruukkuun puhdasta taimimultaa. Näin lannoitus on pidempivaikutteista eikä haju ole niin kuvottava kuin mitä se olisi kasteluveteen liuotettuna, tätäkin kun on kokeiltu.
   
Samalla kauppareissulla  piti tietenkin  katsastaa vielä yrttien siemeniä ja työkaluja sekä kesäkukkamukuloita. Kaikista mainituista kategorioista löytyi ostettavaa

Nyt on  hankittuna mangoldia, sitruuna- ja tavallista basilikaa, meiramia ja ryytisalviaa.  Sain halvalla - 5 pussia 2 €:lla - mutta nyt se hinta  ei ollut se ratkaisevin....

Kukkia ei ole koskaan liikaa joten pari dahliaa nappasin mukaan kun olivat niin kauniita.

(oho, tulipa hieman epäselvä kuva) ja tässä alemmassa kuvassa olevassa juurakossa on jo komeat idutkin. Tavallisesti laittelen dahliat multiin vapulta, mutta nämä laitan kyllä jo nyt.

Minulla on melkoinen arsenaali monenlaisia pihtejä,  sakseja ja leikkureita, mutta kyllä joukkoon aina yhdet mahtuu. Ostin tällaiset Fiskarsin ohileikkaavat oksasakset,

ne istuvat hyvin tällaisen puoli-innokkaan harrastelijan käteen tosi hyvin enkä usko niiden potkivan vastaan ammattilaisenkaan kädessä.  Hyvillä  ja tarkoituksenmukaisilla työkaluilla tekeminen luistaa!

 Aikaisemmat  vastaavat ohileikkaavat ostin viisitoista vuotta sitten  Vantaan kukkamessuilta, toimivat edelleenkin muuten hyvin, mutta jossain vaiheessa niistä on pudonnut palautusjousi ja niitä on nyt aika raskasta käyttää. En ole  haeskeluista huolimatta löytänyt käypäistä jousta mistään, mutta etsintä jatkuu....Olisivat hyvät sakset, vaihtoterät ja kaikki,  joten en raatsi heittää niitä vielä poiskaan.
+++
Eilen saatoimme  äitini haudan lepoon kovin pienimuotoisin menoin ja vietimme pienen ja vapautuneen muistotilaisuuden häntä muistellen.  Ikävä ja kaipaus kulkevat rinnallamme vielä
pitkään, mutta ne  vain kuuluvat  elämään ja  ne tuntemukset on  meidän itse kunkin  jälkeläisen tahollaan elettävä.
+++

Nytpä  on pulma mitä sitä tekisi seuraavaksi, tekemistä  tosin olisi ihan jonoksi asti kun vain osaisi jostain syrjästä aloittaa. Tämä sepustus lienee ollut taas se tärkein......

Nautinnollista auringonpaistetta toivoo ja  toivottelee ievastiina