Pääsiäinen oli ja meni varsin mukavissa merkeissä pienten yövieraitten kanssa touhutessa. Pikkulikan kanssa leivottiin muffinsseja ja poikien - varsinkin isomman - kanssa tehtiin pari taimikylvöstä. Saunominen mummolassa tuntuu olevan lasten mielestä SE JUTTU, ensimmäisenä jokainen kysyy milloin lämmitetään sauna.
Lammastakin on nyt valmistettu pääsiäisruoaksi. Onnistuin tekemään mielettömän hyvän marinadin ja annoin viulun muhia siinä yön yli. Olihan se hyvää ruokaa ja näytti maistuvan vieraillenikin. Niin, paisti kyllä karisti ennakkoluulojani lampaanlihan mausta - ei vain vedä vertoja lampaan kylmäsavupaistille, sille palalle, minkä ostin lammasmarkkinoilta ennen pääsiäistä. Se oli parasta lihaa ikinä!!!
Mutta se ruoasta!
Aloittaisinko viherpuolen vaikkapa tuosta pöydälläni tuijottavasta bataatista.Niinkuin näkyy, niin juuret ovat aivan mahtavat ja muutama lehtisilmukin on jo havaittavissa:
Tarkotukseni on istuttaa koko komeus ruukkuun vielä tänään, mutta ensin täytyy käydä multaostoksilla. Eilispäivänä koulin muutamia tomaatin taimia ja multahan loppui tietysti kesken, kun en koko viikkoon ole ehtinyt/jaksanut lähteä seikkailemaan multaa myyviin kauppoihin
Tomaattiviljelmä näyttää nyt tältä, aika pieniä ovat vielä, ja osa koulimattakin, mutta ehtivät kasvaa vielä, sillä
näillä leveyksillä niitä ei tohdi istuttaa ulos ennen sitä maagista kesäkuun kymmenettä päivää.
Salaattitarpeiksi ostetun suippopaprikan siemenet yllättivät, ne itivät täydellisen hyvin ja nopeasti
ja niitäkin odottaa kouliminen.
Mustasilmäsusanna on hitaampi, mutta ensimmäiset taimet olivat näkösällä eilen keskiviikkona.
Näiden viimeksimainittujen kasvua seuraan erityisellä jännityksellä, sillä tähän mennessä aikaisempien keväiden kylvökset ovat kuukahtaneet jossain vaiheessa syystä tai toisesta. Jospa nyt....
Purjosipulit ovt hentoisia heiniä, niitä en ajatellut koulia vaan lisään ravinteikkaampaa multaa juurelle ja siinä kaikki.
Lapsenlapset laittoivat talvella multiin muutaman klementiinin siemenen - toiveena tietysti oma hedelmäpuu! Odotus on nyt palkittu ja kolme tainta törröttää ruukussa. Siinäpä meillä hedelmäplantaasin alku
Oikeasti olen iloinen siitä, että nämä pikkuiset ovat innostuneita kasveista. Ja innostusta lisää varmaan se, että on ihan ikioma kasvateltava.
Ulkosalla ei ole vielä oikein mitään isompaa seurattavaa kasvien osalta, pensasaidan juurella kasvavassa sinivuokossa oli eilen melko isot nuput, mutta eivät avauntune vielä tänään.
Kevätkukkatilanteeni on suorastaan hävettävä, muutama narsissi ja siinä kaikki. Viime kesänä oli tarkoitus perata nuo kukkapenkit uuteen uskoon, mutta sairastelu vei voimat niin tyystin, että en vain jaksanut tehdä niille mitään. Vanhat kukkavarretkin jätin talveksi törröttämään penkkeihin, joten nyt pihamaa näyttää sotatantereelta. Lisäksi näyttää siltä, että varsinkin lumipenkkojen alla maa tiivistyy vuosien saatossa niin, että sammal on ainoa mikä niillä alueilla viihtyy. Olisi siis isomman remontin paikka, mutta ehkä vähitellen jos voimat antavat myöten. Mitään isoja koneita en kuitenkaan halua pihaani myllistämään, puutarhajyrsin meillä on omasta takaa ja silläkin pääsee jo pitkälle pienissä alueissa. Multa- ja hiekkakuormat joutunen tilaamaan... mutta niistä kenties joskus tulevaisuudessa.....
Näistä on tulossa tyttären toivoma tasaraitamatto keittiön lattialle.
Nyt kuteet on kasteltu - siis kutistettu - ja ovat ulkona tuulessa kuivumassa. Onkin kohtalaisen mukava pyykinkuivatusilma, tuultakin enää vain sopivasti, joten ei voi moittia.
Olin vallan unohtaa: Toisena pääsiäispäivänä tein lehtikaapissani suursiivouksen. Aika perusteellisen sellaisen. Kaikki kahta vuotta vanhemmat lehdet - Novitat, Modat, SK:t ja mitäpä lienee ollut muutakin - ja kaikki ehdistä ottamani irralliset neulomus- ja virkkausohjeet pistin paperinkeräykseen. Neljä isoa kestokassillista ja risat tuli kipattua keruulaatikkoon. Kaappiin jäi kudontalehtiä ja Taidot pitkän pitkältä ajalta, ehkä viimeksimainituille käy vielä jossain vaiheesssa samoin. Ja miksikö paperinkeräykseen? No miksi ei, on aika työlästä lähteä kierrättämään tuollaista lehtimäärää kirpputoreilla, kirjastokin on aika rajallinen vaikka itselle tarpeetonta luettavaa sielläkin voi vähän pistää kiertoon, enkä jaksanut edes ajatella mitään harrastuspiirejä ja niiden tarpeita.
Ehkä kostoksi tästä omahyväisestä ajattelustani sain pyhinä lentsun. Kuumeen kanssa.Eipä ole ollutkaan aikoihin.Hunaja, kuuma juotava ja kuuma suihku ovat kyllä hyviä lääkkeitä varsinkin yskään, ei voi kieltää, mutta lihassärkyyn jouduin ottamaan muutaman Buranan. Nyt olo on huomattavasti helpomman tuntuin kuin esim. eilen. Olisi kyllä syytä vielä tästäkin korjaantua.
Mutta onhan sitä pahemmastakin selviydytty...
Huomenna onkin sitten yksi elämän taitekohta - äitimme hautajaiset. Siis se merkitsee että olen nyt lapsuuden perheen vanhimmainen. Häkellyttävää! Ja kuinka vanhaksi taas itseni tunnenkaan!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti