sunnuntai 24. toukokuuta 2015

...helluntain kylymät....

Toivottavasti helluntai on käännekohta säiden suhteen. Kuluneet pari viikkoa on ollut yhtä taiteilua sateiden ja hallaöiden välillä,  vain muutama vähän lämpimämpi aurinkopäivä on mahtunut väliin. Onneksi kevään  tähän asti lämpimin päivä sattui perjantaille kun lapsenlapsilla oli päikkärin kevätjuhla. Olin kovin otettu kun sain olla  iloisessa juhlassa mukana.

Eilinen päivä vierähti mökillä kasvi- ja perunamaan kunnostuspuuhissa  takinliepeitä riuhtovasta tuulesta huolimatta.  Onneksi ymmärsin siirtää daaliat pihalta  tuulen suojaan ennen lähtöä,
sen sijaan viikko sitten saamaani surfiniaa tuuli oli riepotellut katkaisten siitä neljä isoa oksaa. Nyt komeus näyttää vähintäänkin kärsineeltä. Harmittaa!!

Tämä kevät on ollut kasvihuoneettoman  harrastelijataimikasvattajan  painajainen. Asuinhuoneissa lämpötila  on liian korkea ja valoa riittämättömästi. Ulkona taas on ollut liian kylmää ja märkää. No  vuoden päästä on taas uusi mahdollisuus....

Muutenkin tuntuu, että tämä valtaosiltaan pohjoispuolen piha lähtee virittäytymään kevääseen varsin hitaasti.
Vaikka jaloangervot ovat vain vaivoin havaittavissa niin sentään  ritarinkannukset, kullerot, ukonkellot ja nauhukset ovat vähän rehevämmässä kasvussa. Ja tietysti rikkaruohot - .

Pari kesää sitten sain kokoon pienen kivikkopenkin. Siitäkin löytyy hieman elon merkkejä:
Arovuokko on varmistellut jalansijaa myös leviämällä:
Kivikon taustalle istutin kolme timanttituijaa, kovin orvoilta näyttävät kun ovat vasta n. metrin mittaisia mutta kenties joskus...

Aivan! Kuorikate puuttuu vielä juurilta.

Pohjoispuolella kasvaa myös töyhtöangervo, kiitollinen varjopaikan kasvi mutta ankarasti leviävää sorttia.
Talon eteläpuolella pionit ovat lupaavasti kasvussa,
samoin jättilaukat, jotka ovat silmin nähden nauttineet  kevään kosteasta viileydestä.

Vaaleanpunaisen varjoliljan siementaimia keräilin myös pionipenkin reunaan  ja samalla istutin joukkoon yhden  sipulin valkoista.  Toivottavasti uusin tulokas menestyy!
Narsissitilanteeni on varsin heikko tätä nykyä. Vain muutama kukkiva löytyy koko pihapiiristä, joten se tietää näiden vanhojen ankaraa perkaamista ja syksyllä uusien sipulien istuttamista.

Ehkäpä rikkaruohot korostavat näiden vähäisten kauneutta! Heh!

Valkoisessa pihasyreenissä näyttäisi olevan runsaasti nuppuja, toivottavasti halla ei tule verottamaan niitä

enempää kuin marjojen kukintoakaan. Mustikat näyttävät olevan nupulla mökkitienoollakin, sen havaitsin kierrellessäni  eilen huhtasienien toivossa  metsän reunuksia. Muuten - turhan kaukaa haeskelin niitä sieniä, nehän löytyivät ihan mökin pihapihlajan juurelta. Saalis ei ollut suuren suuri, vain kourallinen  tälläisia kaunokaisia,
mutta riittävästi pieneen muhennokseen. Nami! Ja mikä parasta, lapsenlapsi sai elämänsä ensimmäiset sienimaistiaiset.

Sää näyttää  tällä hetkellä sen verran poutaiselta, että taidammekin lähteä jatkamaan peltotilkkujen kuntoon saattamista mökkitienoolle. Vähän päivässä - paljon viikossa, siinä tahdissa olisi hyvä pysyä.

Kiitos kaikille vierailijoille,  tervetuloa toistekin!

- toivottelee ievastiina



 


2 kommenttia:

  1. Moikkelis! Jospa sää alkas vähitellen lämmetä, täällä satoi päivällä rakeita että maa oli valkoisena. Jos yhtään lohduttaa, meikänkin kukkapenkissä rehottaa vuohenputki kera juolavehnän ja voikukan. Yritin sitä epätoivosesti kitkee, mutta sitten alkoi satamaan. Kyllä siellä nyt paistaa kun oon sisällä! Noin sitä taas oppii sienistä uutta, tuokin on tuttu sieni, mutta oon pitänyt sitä syömä kelvottomana. Kivaa viikkoa sulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Täällä ei vielä oo satanu sentään rakeita, vettä vain vähän väliä. Ulkona on kylmempi tuuli kuin eilen, ei oo huvittanu paljon pistelehtiä pihalla. Puutarhablogeja oon lukenu netissä ja laiskotellu. Mies oli jo huolissaan että oonko sairas kun en oo mitään pihan kolkkaa kuokkimassa. Se vuohenputki on viheliäinen hävitettävä, juuria kasvaa ristiin rastiin monessa kerroksessa ja kasvu vain yltyy kun yrittää kitkeä. Juolavehnän sais häviämään aika hyvin kun jaksais vain kerätä kaikki juurenpalat tarkasti pois. En oo näköjään jaksanu.. Tuo huhtasieni on tosiaan ihan herkullinen ruokasieni ja kasvaa paikoilla missä on ollut puunkuoriketta - jossain päin oli kasvanu ruusuistutuksen väleissä kuorikatteessa ihan tuhatmäärin. Oikein mukavaa toukokuun viimeistä viikkoa Sinulle!

      Poista